Tämä artikkeli sisältää 8-luokkalaisten kouluterveyskyselyn tulokset, mutta huoltajille tiedoksi: 4-5 ja 8-9 luokan kouluterveyskysely näkyy Wilmassa.

Artikkeli on julkaistu 18.2.2026 kello: 16.02

Keskiviikkona 18.2.2026 Vesilahden yhtenäiskoulussa 8 ja 9-luokan oppilaat pitivät omille luokille paneelikeskustelu-tilaisuuden Auditoriossa kouluterveyskyselyn 2025 tuloksista.

8-luokalla eräänä paneelistina oli myös Someuutisista tuttu henkilö, sivutoimittaja Jalmari Valli.

Kouluterveyskyselyn mukaan Vesilahden oppilaiden kouluarjessa näkyy monia positiivisia kehityssuuntia 8.-9.-luokkalaisten osalta. Kouluinnostus on tehostunut ja koulu-uupumus laskenut. Työrauha on pääosin hyvä, ja puhelinten aiheuttamat häiriöt ovat Vesilahdessa harvinaisia. Oppilaiden kokemus vaikutusmahdollisuuksista koulun arkeen on kuitenkin rajallinen, erityisesti koulutyön suunnittelussa.

Kouluinnostus on lisääntynyt: nyt 18 % (Pirha 18%) oppilaista kokee innostusta koulunkäyntiin, kun vastaava luku oli aiemmin 9 %, ja 64% (Pirha 52%) oppilaista ilmoittaa pitävänsä koulunkäynnistä, kun aiemmin luku oli 36%.

Vesilahdessa koulu-uupumus on vähentynyt viime vuosina: Vesilahdessa vuonna 2023 koulu-uupumusta koki 21 prosenttia oppilaista, kun vuonna 2025 osuus on vähentynyt 17 prosenttiin. Pirhan alueella koulu-uupumus on noussut 20 prosentista 25 prosenttiin, mikä korostaa Vesilahden myönteistä kehityssuuntaa. Huomionarvoista kuitenkin on se, että koulu-uupumus on selkeästi yleisempää tytöillä (27%) kuin pojilla (8%).

Työrauha on hyvä 72 %:n (Pirha 72%) mielestä, vaikka se on hieman laskenut vuoden 2023 tasosta (85 %). Työrauhaan liittyen puhelinten aiheuttamat häiriöt ovat Vesilahdessa vähäisiä. Vähintään kerran viikossa toisten puhelimet häiritsivät oppitunneilla 8 prosenttia oppilaista, kun Pirhan keskiarvo oli 15 prosenttia. Oman puhelimen aiheuttamaa häiriötä ei Vesilahdessa raportoitu lainkaan, kun taas Pirhan alueella osuus oli 14 prosenttia.

Kyselyn perusteella Vesilahden yhtenäiskoulussa osa oppilaista kokee vaikutusmahdollisuutensa koulun arkeen rajallisiksi. 55% kokee, että heillä on huonot mahdollisuudet vaikuttaa koulutyön suunnitteluun (Pirha 57 %). Tapahtumien järjestämiseen, oppituntien järjestelyihin sekä välituntien ajoitukseen vaikuttamisen kokee heikoksi noin kolmannes oppilaista, mikä on hyvin lähellä alueen keskiarvoja.

Oppiminen

Kouluterveyskyselyn mukaan myös oppilaiden oppimiseen liittyvissä haasteissa näkyy monia myönteisiä kehityssuuntia kahden vuoden aikana. Useilla osa-alueilla vaikeudet ovat vähentyneet huomattavasti, vaikka sukupuolten välillä on edelleen eroja.

Kirjoittamista vaativissa tehtävissä vaikeuksia koki 27 % oppilaista vuonna 2023, kun vuonna 2025 osuus on laskenut 15 prosenttiin. Tämä on alle Pirhan keskiarvon (19 %). Poikien kohdalla muutos on massiivinen: osuus on pudonnut 28 prosentista 10 prosenttiin, kun tytöillä lasku on maltillisempi (25 % → 23 %).

Kokeisiin valmistautuminen on edelleen yksi haasteista, vaikka tilanne on parantunut. Vesilahdessa 46 % vuonna 2023 oppilaista raportoi vaikeuksia, kun vuonna 2025 osuus on 33 %. Pirhan keskiarvo on 39 %. Tytöillä haasteet ovat yleisempiä (43 %) kuin pojilla (25 %).

Laskemista vaativissa tehtävissä tapahtui merkittävä parannus: vuonna 2023 vaikeuksia koki 25 % oppilaista, kun vuonna 2025 osuus on enää 15 %. Pirhan taso on pysynyt 25 prosentissa.

Lukemisen haasteet ovat vähentyneet Vesilahdessa 31 prosentista 20 prosenttiin. Pirhan keskiarvo on 24 %. Poikien osuus on laskenut 28 prosentista 13 prosenttiin ja tytöillä 33 prosentista 26 prosenttiin.

Läksyjen tekemisen vaikeudet ovat vähentyneet 22 prosentista 19 prosenttiin, kun Pirhan taso on noussut hieman, Pirha 25%. Opetuksen seuraamisen haasteet ovat laskeneet Vesilahdessa 25 prosentista 17 prosenttiin, kun Pirhan taso on 22 %. Tytöillä opetuksen seuraaminen on edelleen haastavampaa (26 %) kuin pojilla (10 %).

Kouluyhteisö

Vesilahden koulun ilmapiiri on kokonaisuutena myönteinen ja monessa suhteessa vahva. 84% oppilaista kokee voivansa olla koulussa oma itsensä (Pirha 82%) ja 86% tuntee olonsa turvalliseksi (Pirha 87%). 78% oppilaista kokee, että luokan tai ryhmän oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä (vuonna 2023: 69%), ja 74% kokee, että ilmapiiri tukee mielipiteiden ilmaisua.

Sukupuolten välillä on eroja: pojat kokevat ilmapiirin ja työrauhan hieman tyttöjä paremmaksi.

Vesilahden koulussa aikuisten tuki ja opettajien vuorovaikutus ovat vahvistuneet selvästi kahden vuoden aikana ja ovat monessa suhteessa Pirhan keskiarvoa parempia. Mahdollisuus keskustella aikuisen kanssa mieltä painavista asioista on noussut 44 %:sta 60 %:iin, kun alueella taso on 50 %. Oppilaista 82% kokee, että opettajat kannustavat mielipiteiden ilmaisuun oppitunneilla (Pirha 74 %), ja 76% kokee, että opettajat kohtelevat oppilaita reilusti (Pirha 65 %). Vuonna 2025 77 % Vesilahden oppilaista kokee, että opettajat ovat kiinnostuneita heidän kuulumisistaan. Tämä on parannus verrattuna vuoteen 2023, jolloin osuus oli 65 %. Vesilahden tulos on myös selvästi Pirhan keskiarvoa (62 %) parempi. Positiivista palautetta kokee saavansa saa lähes kaikki (89 %, alueella 83 %).

Lisäksi luottamus siihen, että saa apua tarvittaessa, on Vesilahdessa vahva: 73 % oppilaista kokee voivansa luottaa saavansa apua, kun Pirhan keskiarvo on 60 %.

Sosiaaliset suhteet

Kodin ja nuoren välinen vuorovaikutus on vahvistunut: vuonna 2023 vain 60 % oppilaista koki voivansa keskustella asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein, kun vuonna 2025 osuus on noussut 77 %:iin (Pirha 72 %). Harvoin keskustelevien osuus on pudonnut 16 %:sta 6 %:iin. Sukupuolten välillä on eroja myös kodin keskusteluyhteyksissä: pojista 89% kokee voivansa keskustella vanhempiensa kanssa usein tai melko usein, tytöillä prosenttiosuus on 62%.

Yksinäisyys on vähentynyt merkittävästi: 2023 yksinäiseksi itsensä koki 25 % oppilaista, kun 2025 osuus on enää 9 % (Pirha 12 %). Tämä on erittäin myönteinen muutos. Haasteena on kuitenkin läheisten ystävien puute, joka on kasvanut 12 %:sta 17 %:iin ja korostuu pojilla (23 %).

Elintavat

Itsenäistä liikuntaa viikoittain tekee 69 % ja ohjattua liikuntaa 53 %, mikä vastaa Pirhan tasoa. Päivittäinen tunti liikuntaa toteutuu kuitenkin vain 23 %:lla (Pirha 28 %).

59 % nukkuu arkena vähintään kahdeksan tuntia, mikä jää alle aluekeskiarvon (63 %). Tytöillä riittävä uni toteutuu selvästi harvemmin kuin pojilla. Nukahtamisvaikeuksia ja yöheräilyä esiintyy jonkin verran, mutta vähemmän kuin alueella. Väsymystä ja uupumusta päivittäin kokee 29 %, mikä on Pirhaa matalampi prosenttiosuus (37 %) ja laskenut vuodesta 2023 (2023:48%).

Koululounaan syö päivittäin 74 % (Pirha 59 %) ja aamupalan 66 % (Pirha 58 %), molemmat lukemat ovat aluekeskiarvoa parempia. 93 % kokee, että koululounaaseen on varattu riittävästi aikaa, (vuonna 2023:85 %, Pirha 77%). 78% pitää lounaan ajankohtaa sopivana ja 88% on sitä mieltä, että lounasta on tarjolla riittävästi (Pirha 81%). Laatu- sekä makuarvioissa Vesilahden tulokset ovat lähellä Pirhan keskiarvoja (Koululounas on laadultaan hyvää 33 %, koululounas on maultaan hyvää 39 %).

Energiajuomien lähes päivittäinen käyttö on harvinaista, vaikkakin energiajuomia juovien osuus on noussut vuodesta 2023 (3%–>7 %).

Hampaiden harjaus kahdesti päivässä toteutuu vain 51 %:lla, mikä on selvästi alle alueen tason (68 %). Tässä on tapahtunut myös laskua edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna (2023: 61 %). Sukupuolten välillä on eroja: pojista vain 44 % harjaa hampaat kahdesti päivässä, kun tytöistä hampaitaan kahdesti päivässä harjaa 58 % (Pirha: pojat 61 %, tytöt 75 %).

Mielen hyvinvointi

Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus on laskenut Vesilahdessa 27 %:sta 16 %:iin, kun Pirhan taso on pysynyt ennallaan (21 %). Vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu on pudonnut 26 %:sta 12 %:iin, mikä on alle aluekeskiarvon (21 %). Sosiaalinen ahdistuneisuus on vähentynyt 43 %:sta 31 %:iin, kun alueella taso on pysynyt 36 %:ssa. Myös niiden oppilaiden määrä on laskenut, joilla on huoli omasta mielialastaan (45 % → 35 %), vaikka alueella on tapahtunut nousua (36 % → 39 %).

Elämään tyytyväisten osuus on noussut Vesilahdessa 60 %:sta 70 %:iin (Pirha 69%). Sukupuolten välillä erot ovat edelleen suuria: tytöillä ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleisempiä kuin pojilla, mutta molemmissa ryhmissä kehitys on myönteinen. Esimerkiksi tyttöjen masennusoireilu on laskenut 42 %:sta 21 %:iin ja ahdistuneisuus 43 %:sta 35 %:iin.

Nuorten kokemus omasta vaikutusmahdollisuudesta tulevaisuuteen on vahva: Vesilahdessa 83 % oppilaista kokee voivansa vaikuttaa siihen, millainen oma tulevaisuus on (Pirhan 77%).

Päihteet ja riippuvuudet:

Päihteiden käyttö on vähentynyt, ja nikotiinituotteiden käyttö on melko harvinaista. Digikäyttäytymisessä näkyy kuitenkin kuormitusta, erityisesti tytöillä, ja rahapelaaminen on noussut selvästi.

Vesilahdessa päihteiden käyttö on vähentynyt kahdessa vuodessa. Tupakointi (11 % → 6 %), nikotiinipussit (7%–>6 %), nuuska (7 % → 1 %) ja sähkösavukkeet (22 % → 9 %) ovat kaikki laskussa, ja nikotiinituotteiden yhteiskäyttöä kuvaava summaindikaattori putosi 23 %:sta 11 %:iin. Alkoholin viikoittainen käyttö pysyy hyvin matalana (3 %) ja tosi humalassa vähintään kuukausittain osuus laski 6 %:sta 4 %:iin. Alkoholia käyttämättömiä on 71 %. Myös kannabiskokeilut vähenivät (6 % → 2 %).

Digikäyttäytymisessä näkyy samanaikaisesti riskisignaaleja. Liialliseksi koettu netin käyttö nousi 8 %:sta 11 %:iin (Pirha 10%), ja yhä useampi huomaa olevansa netissä, vaikka ei huvittaisi (34 % → 42 %) tai kokee, että aikaa pitäisi käyttää muutoin kuin netissä (32 % → 38 %). Tyttöjen osalta kuormitus korostuu: heistä 20 % on usein jättänyt syömättä tai nukkumatta netin takia ja 26 % on tuntenut hermostuneisuutta, jos ei ole päässyt nettiin, kun pojilla vastaavat osuudet ovat selvästi pienempiä.

Huomionarvoinen muutos on rahapelaaminen, joka on noussut 1 %:sta 11 %:iin (Pirha 6%) ja painottuu poikiin (18 %).

Väkivalta, syrjintä, häirintä:

Kiusattuna olemista kuvaavissa mittareissa suunta on myönteinen: vuonna 2025 75 % oppilaista kertoo, ettei ole tullut kiusatuksi lukuvuoden aikana (2023: 65 %), ja viikoittainen kiusatuksi joutuminen on laskenut 12 %:sta 7 %:iin, mikä on samalla tasolla kuin Pirhassa. Samanaikaisesti kuitenkin kiusaamiseen osallistumattomien osuus on pienentynyt 85 %:sta 80 %:iin, ja viikoittainen kiusaamiseen osallistuvien määrä on noussut 2 %:sta 5 %:iin. Kiusaamisen muodot painottuvat Vesilahdessa hieman aluekeskiarvoa enemmän sosiaaliseen ja verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen: ulkopuolelle jättäminen, ilmeillä/eleillä kiusaaminen, pahojen puhuminen tai valheiden levittäminen sekä puhelimen tai netin kautta kiusaaminen ovat yleisempiä kuin Pirhassa, ja näissä tytöillä on poikia korkeammat osuudet, kun taas fyysinen töniminen korostuu pojilla.

Fyysisen uhan kokeminen on Vesilahdessa Pirhan tasolla (15 %); kehitys jakautuu sukupuolittain niin, että tytöillä osuus on laskenut 15 %:sta 12 %:iin, mutta pojilla noussut 12 %:sta 16 %:iin.

Seksuaalista häirintää koulussa on kokenut 9% (Pirha 6%), pojat ovat kokeneet seksuaalista häirintää tyttöjä enemmän (12% vs. 6%). 26% oppilaista ilmoittaa, että on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua vuoden aikana (Pirha 22%). Luku on merkittävästi laskenut vuodesta 2023, jolloin prosenttiosuus oli 35%.

Syrjintäkokemuksia on hieman vähemmän (35 % → 32 %). Tytöillä taso on yhä poikia selvästi korkeampi (42% vrt. 24%).

Uusimmat uutiset

Kirjoittaja

  • Matias Polku

    Someuutiset -verkkolehden perustaja ja päätoimittaja.